keskiviikko 1. helmikuuta 2017

MUOTI JA OMA TYYLI SEKÄ SOME

Nyt on ollut paljon puhetta muodista ja tyyleistä, ja gootti muoti on nyt näköjään se juttu. Henkilökohtaisesti mua ei kiinnosta miten toiset pukeutuu, eikä sen pitäisi liikuttaakaan, aikuisiahan tässä kaikki ollaan.
Jos mietin vaikka omaa " tyyliäni ", niin en pukeudu mustaan vain sen takia, että saan osoittaa mieltäni jollekin vastaan tulijalle, en pidä lävistyksiä ja hanki tatuointeja sen takia, että saisin välittää jonkin viestin. Sehän olisi aika uuvuttavaa, eikö? Kaikki me ollaan niin erinlaisia ja sitä nykypäivänä oikein tyrkytetään, mutta silti erinlaisuus on kuin joku helvetin TABU. Ole erinlainen, mutta sopivasti, älä liikaa..... Mitä helvettiä? Sekin näyttää olevan yksi muodin osa-alue, joka menee pois " muodista " jonkin ajan kuluttua.. En ymmärrä

Miksi se on niin liikaa pyydetty, nuorison nyt ymmärtää, mutta että ihan aikuiset ihmiset kiusaa ja mollaa erinlaisia ja persoonallisia ihmisiä. Itse pukeudun ja meikkaan tasan niin kuin minä itse haluan, koska haluan, että mulla on kotoisa olo itseni kanssa ja olen sinut. Voin katsoa itseäni peilistä ylpeydellä ja sanoa iloisena, että tälläinen minä olen ja ulkonäköni vastaa persoonaani sataprosenttisesti! Enkä ole muuttumassa massan mukana ihan hetkeen! Vanhana mummonakin haluan muistella nuorempaa minääni ja katsoa peiliin, että täydellinen en ole, mutta oma itseni olen ja olen siitä ylpeä. Ei tarvitse miettiä ja voivotella, että olisinpa ollut rohkeampi, enkä olisi kuunnellut muita, massaan hukkuvia ihmisiä, että en voi olla tälläinen, koska se ei ole muotia.... 

En vain ymmärrä sitä, että miksi se on niin vaikeaa jättää toiset ihmiset rauhaan ja antaa toisten toteuttaa omaa elämää niin kuin he ovat siinä onnellisempia, miten se on keneltäkään pois?!! Eikö se ole helvetin uuvuttavaa olla niin negatiivinen, vielä aikuisenakin, että paheksuu erinlaisia ihmisiä ja persoonia? Kun minä kuljen kaduilla ja näen massasta poikkeavia ihmisiä, olkoon vanhoja, jotka pukeutuvat mustaan hameeseen talvella tai olkoon vaaleanpunaisessa päästä varpaisiin, niin mulle tulee hyvä olo, koska he eivät välitä muusta kuin siitä, että heillä on hyvä olo! Mutta että kaduilla aikuiset ihmiset huutelevat toisilleen ja varsinkin sosiaalisessa mediassa käyttäytyvät kuin lapset ja suoltavat toisilleen mitä kauheampia juttuja ja solvauksia siitä miten toisen pitäisi elää elämäänsä on musta erittäin surullista ja uskomatonta. Eikö nykyään kellään ole käytöstapoja ja miten se ihan oikeasti häiritsee toisia niin paljon, että suolletaan mitä kauheampia juttuja toisille tuntemattomista ihmisistä?!!!! Mulle tulee ainakin ihan kauhea myötähäpeä näistä " aikuisista " ihmisistä, jotka voivat käyttäytyä miten vaan, mutta kun pitäisi kasvotusten toimia, niin ollaan mitä ihanenpia enkeleitä, että... 

Sanotaan aina, että tämän ja tämän ikäinen ei saisi tehdä ja pukeutua näin ja näin, mutta tämä sääntö taitaa koskea vain niitä, jotka uskaltaa olla omia itseään ja toteuttaa unelmiaan, eikä muita... Kun täytät kolmekymmentä, niin värjää hiukset, ota lävistykset pois ja pukeudu siististi kauluspaitaan ja suoriin housuihin ja luovu tietyistä väreistä ja jos tätä " sääntöä " ei tottele, niin olet vapaata riistaa. Näin se mun mielestä menee, mitä nyt on tarkkailut ihmisten käyttäytymistä. Puhutaan lisääntyvästä koulu kiusaamisesta, mutta taidetaan samassa unohtaa, että kyllä ne on ne aikuiset ihmiset, jotka kiusaa ellei enemmän niin ainakin yhtä paljon. Kiusaamisen muoto on vain hiukan muuttunut! Ja mistähän ne lapset ja nuoret ottavat mallia, ellei aikuisista....? 

Se on ihan kamalaa hymyillä vastaan tulijalle, olla hiljaa kun ei ole mitään muuta kuin negatiivista suolettavaa, selata ohi kun somessa on joku joka haluaa puhua tietyistä asioista, itselleen tärkeistä ja sinulla herää kauhea negatiivisten lauseiden ryöppy.... Rakentava keskustelu on aivan eri asia kuin pelkän paskan suodattaminen.. ja yllätys yllätys, yleensä rakentava palaute otetaan vakavammin kuin vain ongelmia hakeva ihminen negatiiviste palautusten kera. Ihmiset taitaa unohtaa, että kaikki mitä suollat nettiin, niin se myös jää sinne! Kaduilla vinoon katsominen ja nauraminen, voi olla toiselle erittäin mieleenpainuvaa ja traumatisoivaa.. Et tiedä, mitä tämä toinen on kokenut, että on tässä pisteessä, vihdoin itselleen uskollinen omanlainen persoonansa omaava henkilö tai mitä hän kokee tällähetkelläkin. Et tiedä ja silti päätät väheksyä tätä toista, joka on luultavasti sinua paljon fiksumpi, kovia kokenut henkilö. Oli sitten nuori tai vanha, ei se katso ikää!!!! Onhan se erittäin kuluttavaa hymyillä, avata toiselle ovi jne. vaikka sinulla ei olisikiaan paras päivä kuukaudesta, mutta ei se siitä ainakaan parane, jos vittuilemaan käyt....Ei se mieli siitä ainakaan vahvistu ehkä päinvastoin, mutta pienillä teoilla se saattaa vahvistuakin. Kummankin mieli. Eikö olisi ihanaa kun saisi toisen kasvoille hymyn pienillä asioilla ja voisit käydä illalla nukkumaan hyvällä itsetunnolla, eikä sillä, että haastat riitaa ja kylvät negatiivisuutta sinne missä olet. Jos minä kommentoin tai teen jotain, niin pyrin siihen, että voin muistella ja katsoa teksejäni myöhemminkin hyvällä omatunnolla tai jotain, mitä tein. Ei se ole niin vaikiaa. Me ollan kaikki erinlaisia, joten eiköhän olisi vain helpompaa ja aika hyväksyä se tosiasia ja tsempata! Ja kaikille " oma tyyli " , oli se sitten goottius ja mikä vain, ei ole vain muotia, joka kuluu pois, vain joillekin se on elämäntapa, joka kulkee mukana koko elämän, tämäkin kannattaisi muistaa.. Eikä se ole vain vaatteita vaan siihen kuuluu niin paljon enemmän, kuin se, mikä on nähtävillä...

Aikuisuuten kuuluu muutakin kuin vain ikä......Olisit sitten nuori tai vanha...
ja  PS; olen myös huomannut, että " erikoisen " tyylin kantajat ja erinlaiset ihmiset ylipäätään  ovat mukavia ja toisia huomioon ottavia sekä leppoisen oloisia ja antaa myös toisten olla sellaisia kuin ovat. Ei meidän tarvitse arvostella toisia, koska me ollaan sinut itsemme kanssa, myös toisten seurassa. Meidän ei tarvitse todistella kenellekään mitään. Me olemme tyytyväisiä näin ja annamme myös toisten elää elämäänsä rauhassa......Tai yleensäkin ne, jotka pitävät omasta seurasta ja ovat sinut, eivät he halua muilekaan pahaa mieltä, he antavat toisten etsiä itseään, eivätkä lyttää toista maanrakoon....Hyviä ja huonoja päiviä on tietenkin kaikilla, eikä kukaan " täydellinen " olekaan, sehän se idea onkin. Mutta toisiin ei sitä saa purkaa!! Olen puhunut


keskiviikko 25. tammikuuta 2017

UNET..... JOTAIN SUURTA VAI SATTUMAA....

Mää olen aina nähnyt unia ja muistan ihan lapsesta asti unet joita näin. Muistan, miten lapsena treenasin, ennenkuin menin nukkumaan, että sanoisin unessani, että " tämä on unta " ja muuttaisin unen kulkua haluamaani suuntaan. Aikaa siinä meni, mutta muistan ensimmäisen kerran kun onnistuin, olin juuri ja juuri ala-asteella.  Unet ovat myös aina olleet värillisiä ja tärkeitä mulle. On niin fantasiaa kuin tosielämään pohjautuvia. Suurin osa unistani ovat nykyään painajaisia ja joskus toivon, että en unia muistaisi olenkaan. Unet joita nykyään nään ovat niin todentuntuisia, että ne voivat pysäyttää päiviksi ja niiden miettimättä yrittäminen on turhaa. Muutaman vuoden, oikeastaan siitä asti, kun isäni kuoli, unet ovat olleet samantapaisia ja toistuvia. 

Onhan se kuluttavaa, mutta kun miettii tarkemmin, niin haluaisinko olla ilman unia.....? Painajaisia tai ei, niin mun mielestä unet ovat muokanneet musta sellaisen mikä olen tänä päivänäkin. Silloin kun on hyviä päiviä ja öitä, niin unet voivat olla todella voimaannuttavia ja mitä mielikuvituksellisimpia, voisi vaikka sanoa, että ne on muokannut mun mielestä vahvan ja pystyn punnitsemaan elämän eri tilanteita monelta kannalta ja tekemään joka päivästä erinlaisen.
 Onko mielikuvitus tullut lapsena yksin leikkimisestä, lukemisesta vai juurikin unista, vai näiden kaiken summasta, en tiedä, mutta mielikuvitus on mulle kaikki kaikessa. Joka päivässä on jotain taikaa ja tämän takia viihdyn hyvin juurikin yksinäni. Olenko unien takia varovainen ja punnitsevainen ihmisien suhteen, pystynkö ottamaan erinlaiset, yllättävät tilanteet vastaan paremmin unien ja mielikuvituksen takia.. Mietinkö usein, miten maailma on saanut alkunsa, miltä maapallo näyttää ytimestä, onko tuolla jossain jotain meitä isompaa.. miten kaikki toimii.. Onko syy monipuolisten unien, joka laittaa mielen tekemään töitä enemmän ja enemmän. Onko painajaiset trauman aiheuttamaa vai niinkö mieli yrittää päästellä höyryjä ulos. onko niillä jokin syvempi tarkoitus.. huutaako mieli taukoa, vai onko ne vain merkityksettömiä kuvia mielen sopukoista, sen tarkempaa lokerointia... en tiedä, enkä tiedä välitänkö edes- Ne pitää mun mielen jollakin lailla kasassa ja kai se on pääasia.... Painajaisia tai ei, en haluaisi olla ilman unia, se vasta painajainen olisikin. mutta kyllä syvempi mielikin tarvitsee joskus lepoa, myös unista.

Onko muut miettineet unien merkitystä elämässä, vai onko se vain yö muiden joukossa; nukutaan, noustaan ylös, juodaan kahvit ja lähdetään tarpomaan päivää eteenpäin, jolloin pääsee taas nukkumaan ja toistamaan samaa kaavaa.  Vai onko yö mahdollisuuksien linna mielelle, jolloin pääsee toteuttamaan itseään ja unelmiaan ihan uudella tasolla, olla jotain muuta tai parempi versio itsestään. Onko unet ja yö meidän mahdollisuus vasta herätä ja elää elämää. Onko se se oikea todellisuus, meidän elämän kirja, joka kirjoittaa itse itseään joka kerta enemmän ja joka kerta erilailla.  Mun mielestä, minä opin itsestäni aina enemmän juuri unien kautta ja pääsen olemaan oma itseni se on sataprosenttisesti minä!! Oli se painajainen tai ei. Mulle unista tulee mun suunnitelmat seuraavaa päivää varten ja siten tiedän miten toteuttaa itseäni, aina se ei onnistu, mutta yritys on aina kovempi. Ne antaa mun suunnan aina etiäpäin ja auttaa jaksamaan, se on mun terapiani. Ei tiedä mitä seuraavan kerran unet tuo tullessaan, ne suunnittelee mun päivän aina eteenpäin. Näin minä suunnittelen. Miten sinä?  On ihanaa unelmoida ja olla mielikuvituksellinen olento! Jonkun mielestä ehkä lapsellista, muitta olkoon, mun elämä, mun huvit, mun suunnitelmat!!! Ei se, elämä ole ehkä niin vakavaa.... Me se päätetään ja me se eletään!! 

 
 

 
 

perjantai 20. tammikuuta 2017

KAHDET KASVOT, YKSI "MIELI" tai no kaksi, mutta you get the point...

Ajattelin, että en ikinä tee tälläistä päivitystä, koska ei ole mun juttu, mutta sitten itse kiinnostuin ja ajattelin jakaa sen teillekin. Vaikka mulla ei ole Nokiassani sovellusta, mikä " muuttaa " kasvot ihan virheettömiksi ja muuta sellaista, tykkään pelata pelkästään väreillä, jos se käy järkeen, niin yllätyin ihan helvetisti! Ymmärrätte mitä tarkoitan, kun näätte kuvat. Tottakai olen katsonut samaa naamaa jo 28 vuoden ajan, mutta kun asettaa meikkillä otetun ja meikittömänä otetun kuvan vastakkain, huomaa todellisen eron! Ajattelin, että noh, ei niissä nyt mitään älytöntä eroa ole, mutta olin väärässä. Ei tarvitse olla mitään " filttereitä " vai mitä ne nyt sitten ikinä onkaan, niin kyllähän meikki nyt muuttaa ihan helvetisti näköä, vaikka mulla nyt mitään kauheasti naamassa sitä olekkaan, ainoastaan silmämeikit ovat tummat, mutta se ole varmaankaan sama asia... 

Joten, en aio enempää lätistä vaan antaa kuvien puhua puolestaan ps tämä jännittää ihan helvetisti, en ole koskaan pitänyt meikittömästä minästä, mutta on tämäkin alku. Pidän nykyään enemmän kuin ennen. Mutta tosiaan asia oli kait tämä, että meikki, mikä meikki, oli sitä paljon, tai vähän, niin kyllä se nyt helvetti muuttaa.... Hyvään tai huonoon suuntaan, sen jätän teille! Mutta älkää hävetkö omaa ulkonäköänne, koska aina voi olla pahemminkin, varsinkin kun on lukenut ja katsonut dokumentteja happohyökkäyksistä naisia vastaan jne. niin tosiaan, pahemminkin voisi olla! Me näämme, me haistamme, me kuulemme, me koemme....... Joten mikä on pahasti.... Niin.. 

Hyvää viikonloppua ystävät.... Näihin tunnelmiin, näihin kuviin. Huom! kuvissa ei ole filttereitä, suodattimiä, värin vaihteluita eikä muuta paskaa!!





 

 



keskiviikko 18. tammikuuta 2017

UUSI VUOSI JA UUDET KUJEET?!

Noniin!! Siitä on aikaa, kun viimeksi pääsin kirjoittelemaan viisaita tänne! Mutta, nyt jatkuu päivitystä kaksi- kolme kertaa viikossa!

Syitä on muutamia, miksi en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa ja yksi oli hää- valmistelut. Häät olivat hyvin intiimit; porukkaa ei ollut todellakaan paljoa ihan lähipiiri, tarkemmin Samin puolelta, koska omat sukulaiset asuvat tosiaan Kainuun ja pohjois- Karjalan suunnalla, meillä on siellä sitten kesällä kättenliittäjäiset. Tämä oli enemmänkin virallinen tapahtuma, vaikka puvut olikin ja kaikkea. Puku, minkä ostin joskus puoli vuotta ennen häitä, oli iso, mutta pari kuukautta ennen hää- päivää kun kokeilin, niin se oli perkele päässyt pieneksi! Se siitä laihdutus kuurista!! No, muutamalla pienellä kikalla ja hengittämättä oleminen auttoi ja sain kuin sainkin puvun päälle. Muuten kaikki meni oikein sutjakkaasti!

Samoihin aikoihin alkoi väsymys ja jonkinlainen pieni masennus kausi, jolloin tunsin, että en ole sataprosenttisen motivoitunut kirjoittelemaan tänne. Ja niinkuin olen tuolla aikaisemmissa kirjoituksissa sanonut, että haluan panostaa kunnolla asioihin joita teen, enkä vain puolikuntoisena, joten niin.... Mutta, nyt on hyvä hetki aloittaa, niin sanotusti puhtaalta pöydältä ja katotaan mitä keksin ja mitä eteen tulee. Sanotaanko nyt vaikka niin, että tässä puolessa vuodessa on tapahtunut kaikkia muutoksia mun elämässä ja parempaan suuntaan!  Otan elämän vastaan niin, kuin se tulee, kauheita suunnitelmia tekemättä.
 Ideoita mulle saa lähetellä faceen, tänne kuin s.postiinkin. Myös omia blogeja ja vaikka youtube videoita omista jutuista ovat aina tervetulleita! PS: facessa s.postilla ja tietty täällä kannattaa olla yhteyksissä, olen suhtkoht uusi twitterissä ja instassa ja niiden käyttö on jäänyt vielä vähille!!!

Perjantaina jatkuu viimeistään ja katsotaan, mitä keksin aiheeksi, ideoita onkin tullut pinoksi asti!! Joten aiheet eivät ainakaan lopu kesken!! Hyvää pikku lauantaita kaikille pienille ja suurille, palaillaan!!!!!
 

torstai 8. joulukuuta 2016

JATKUU TAMMIKUUSSA!!!!

Nyt on ollut niin paljon kaikkea meneillään, että mun täytyy siirtää blogin tekoa tammikuuhun ja silloin päivityksiä rupeaa tulemaan säännöllisesti, 2-4 krt. viikossa. Tämä on lupaus! Kerron kaiken, mitä on nyt loppuvuodessa tapahtunut ja tauosta ja kaikesta muusta. Tsemppiä ja hyvää joulun odotusta ja Uutta-vuotta kaikille!!!!

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

perjantai 23. syyskuuta 2016

KIITOSPAITA VETERAANEILLE!

Tämä on minulle erittäin tärkeä aihe, koska kunnioitan veteraaneja aivan saatanasti, ne tekivät sen mitä moni ei tehnyt, eikä tänä päivänä halua tehdä! Ja keksitään ihme selityksiä, koska ei haluta armeijaan ja plaa plaa!! Ja niitä en kunnioita ollenkaan, paitsi ellei ole erittäin painava syy!
Hupparin ostin vuosia sitten kiihdytyskisoista ja se maksoi viiskymppiä, mutta koko summa paidoista meni ja menee edelleenkin lyhentämättömänä veteraaneille!! Anoppini omistaa myös! Joten kiitos siitä. Bikers for veterans löytyy myös facebookista, jos siitä haluaa lisää tietoa. Eikä tämä ole mainos, vaan mulle helvetin henkilökohtainen juttu!! Niitä ei ole helppo saada, mutta kun jaksaa tehdä vähän etsiväntyötä, niin kyllä löytyy. En rupea tässä jaarittelemaan enempää, vaan tämä on lyhyellä viestillä selvä!! HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!!!